Niin tuskaisa
on sinun aamusi koitto
Kyyneleet ovat eilisen
vierivät poskillasi
ovat hetkeksi pysähtyneet
auringon pilkahduksen myötä
Koit helvetin tuskan
sydämesi löi
tuhansia ympyröitä
kun sinua vain
niin painettiin
matalaksi elämässä
Tunteet ne jäi haavoiksi
sieluusi syviin
Ne ei lähde
pois pesemällä
arvet muistavat
joskus repeävät
tahtovat esille
vaativat hyvitystä
tähän elämän laaksoon
On vain huominen
silloin on jo parempaa
Kuin valo kynttilän
syttyy hiljaa sydämessä
minä elän vielä
On vain tulevaisuus
menneet meni jo
Hiljaa kuulen
enkelin lentävän
se tuo viileän tuulahduksen
Kauneuden ja hyvyyden maasta
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Suruisaa kerrontaa, onneksi valo pilkahtaa
Suruisaa kerrontaa, onneksi valo pilkahtaa
Sivut