Hänen haaveensa
olivat sanat rakkaudesta,
niitä hän odotti.
Pois mennyt oli hän kenestä uneksi,
ei löytänyt ainoataan.
Synkkien muurien takaa
katsoi hän vapauteen,
Toivoi olevansa kotka ,
joka levittää siipensä
kattojen ylle.
Poistuu ylväänä kun tuntee
sydämen olevan tulessa.
kaipaavan valon energiaa
itseensä
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Joskus voi olla kaltereiden takana
..ain toivo nostaa ilmoihin,
sen pienen vangin murheest' siin -
kun pitää kiinni valost' vaan
ja luottaa syömmens' sanomaan...
Kaunista, odottavaa ja ennenkaikkea toiveikasta! *kiitokseni*
Sivut