Suudelmia

Jos olisin kanssasi täällä,
suutelisin huuliasi sateessa,
Pariisin kumartaessa allamme.
Vesipisarat kastelisivat hiukseni,
vesi valuisi kasvojani pitkin,
sekoittuisi suudelmaamme.

Huulesi olisivat kosteat ja pehmeät,
kätesi pitäisivät minua syleilyssäsi,
ja sydämeni lähtisi lentoon.
Tuntisin sydämenlyöntisi rinnassani.

Et kuitenkaan ole täällä,
joten en suutele sinua sateessa,
kirkon juurella, Pariisi allamme.

Katselen sadetta ja muistan sinut.
Muistan suudelmamme,
ja vielä jonain päivänä,
suutelen sinua täällä,
maailman kadotessa ympäriltä.

Minä olen sinun.