Olkoot jokainen jolla on rakastettu niin kuin ei olisi,
rakkaus saa meidät polvillemme, kuka suree menetettyä,
kuka on oppinut luopumaan vaan ei luovuttamaan,
yksinäiset sävelet yhdistyvät, muuttuvat kauniiksi maalauksiksi,
jotka purjehtivat rakkauden pilvettömällä ulapalla.
kenen rakkaus on myrksystä myrksyyn, ja
päättymätön pikäperjantai,
tai ne jotka riutuvat elämän erämaassa vankilassa, jossa
rakkaus on irvikuva, ja kauppatavaraa?
me odotamme kadotettua paratiisia yhteyttä jonka
kadotimme kerran baabelintornin aikoihin vai oliko se jo paljon aiemmin?
miten julma oletkaan elämä ja epäoikeudemukainen,
ihmiselle saammeko kerran oikeutta, saavatko tunteemme vastakaikua?
rakkaus on kaukainen sävel joka kantaa mukanaan kaiken sen,
ja ne taivaat jotka löytää voidaan?
Jumala sinun käsissä ovat kaikki tiemme?
Me pääsemme perille sitten kun on määrä,
varjele meidät pahasta, varjele meidät!
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut