Näin kasvojesi valon, rakensin sinne talon,
toivon annoit mulle, käden ojensit värjöttävälle, siinä niukkuudessakin kukki rakkaus-ystävyyden,
tulin näkyväksi, kokonaan olin niin usein hylännyt itseni, oman kehoni,
minä olin ruma-ankanpoika, sinä olit silmissäni joutsen, sinä
annoit minun olla oma itseni, kaikkinen kamaluuksineni, etkä
tuominnut minua, minä näin kasvojesi valon,
sytit minussa ilon.
***
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut