Aamuyön tunteina
auringonkin
vielä laiskasti
venytellessä raajojaan
horisontin takana
taivaan värjäytyessä
aamun ruskoon
heitit hellät hyvästit
ja poistuit
Viereen jäi
vain painauma
jonka lämpö
haihtui verkalleen
aamun raikkauteen
auringonkin
vielä laiskasti
venytellessä raajojaan
horisontin takana
taivaan värjäytyessä
aamun ruskoon
heitit hellät hyvästit
ja poistuit
Viereen jäi
vain painauma
jonka lämpö
haihtui verkalleen
aamun raikkauteen
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
siitä miten oli
tai
olisi voinut olla
hieno tunnelma
Vaikuttavan upeaksi runoksi.
pidin