aurinko painoi päänsä, hyväili katseellaan horisonttia hiljaisuudessa kastoi viime säteensä meren musteessa älä enää eilisistä etsi minua minä olen mennyt, ajan sivuaja hetken aallot lepäsivät rantahiekalla keinuivat kivet päivän painona kuin puhallus taivaankannelta kääntyvä lehti lukemattomissa, huomisen tuulissa
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut