Tuuleen kirjoitettu

Runoilija MariaBee



            aurinko painoi päänsä,
        hyväili katseellaan 
      horisonttia

 hiljaisuudessa kastoi

viime säteensä
meren musteessa

        älä enää eilisistä
                   etsi minua

                        minä olen

                             mennyt,
                        ajan sivuaja

hetken aallot
lepäsivät rantahiekalla

     keinuivat kivet
         päivän painona

                        kuin puhallus
                     taivaankannelta 
           
                   kääntyvä lehti
 
            lukemattomissa, 
       huomisen tuulissa 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Upeaa kirjoittelua, ei mitään "tuulesta temmattua".
kaunis runo, eilisestä ja huomisesta, kivasti kiemurrellen matkaa tehden runo kuljetti lukijaa, ihanan rauhallinen tunnlma, ja tuo rantahiekka, lukunautinto

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot