kun häpeän sitä mitä minusta ei tullut
eikä minulla ole täällä kuin vuode ja lämpöä
ja sekin on kaukolämpöä
olen kuormallinen soraa jota kukaan ei tilannut
kun myrsky on repinyt puulta lehdet
eikä sitä niin ollen mikään enää liikauta
marraskuu on staccato ja fuuga
enkä vaivaudu edes hautaamaan unelmaani
vaan jätän sen kadulle mätänemään
kun jalkani pysyvät maassa
koska toinen jalka on jo haudassa
minussa on auki liian monta sivua yhtä aikaa
enkä kykene itkemään niitä kiinni
kun sieluni on tyly leimasin
joka tuottaa aina vain saman kuvan
olen tyylitajuton näkkileivän massuttaja
joka sormi poskella miettii haukkumasanaa itselleen
silloin sinä saavut ja autat
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tosi taiteellista.. ja traumaattista..
Tykkään !