Moikka kaikki! <3 Olen Signe cp-vammainen runoilija/ sanoittaja Helsingistä.
Haluan tuoda ihmisille elämään voimavaroja runojeni kautta. Toivon että löydätte oman voimanne runojeni lauseista.
Tervetuloa käymään sivuillani <3 Viestiäkin saa laittaa minulle yksityisesti jos tuntuu siltä. Vastaan mielelläni teksteihin liittyviin kysymyksiin.
Minulta voi myös tilata runoja sähköpostiin ja kaikkialle tilaisuuksiin.
Runojen hinnat ja keikat ja muut ovat kanssani sovittaessa. Rohkeasti vain yhteyttä ottamaan.
"Mihin sen viivan piirtää?
Sen, jonka taakse ei saa kurkottaa?
Miten sen reunan tuntee?
Sen, jonka jälkeen alkaa heikot jäät?
Mikä on sulle öiden kruunu, salaisuus viimeinen?
Mitä sä jahtaat ja minne asti, että sä saisit sen?
Mikä on sulle vaivanpalkka, joka jää kaiken jälkeen?
Onko se niinkuin tuulenhenki, joka voi kantaa, vaan myös pudottaa?
Mihin asti voi luottaa
Ja uskaltaa seurata kaikkia vaistojaan?
Huomaako itsestänsä,
Milloin on luisunut liian pitkälle?
Mikä sua kantaa?
Mikä sua kantaa?
Mikä sut pudottaa? "
Irina - Öiden Kruunu ©
"Olkaa helvetin ylpeitä siitä keitä olette
juuri sellaisina kuin olette
ja sellaisina kuin haluatte olla"
- Tomi Putaansuu / Mr Lordi
Ilmestyneet runokirjani:
ÖidenKruunu (2008)
Ystävän ikävä (2009)
Sakke (2015)
Erittäin hyvä ellei täydellinen kiitos sanamaalausteni kaikille arvostelijoille ja uusille lukijoille olette ihania *pus* :)
Sieluni kopiointi on ehdottomasti kielletty !
PEACE AND LOVE !
Isoin halauksin
© <3 ÖidenKruunu <3 ©
Kommentit
Huh... Syötävän surullinen, mutta lopussa on vapauttavakin henkäys, kun osaa päästää irti. Ja ehkä katsoa eteenpäin. Onnistunut. Tosi kaunis.
Surua sydämesi sopukoista. Haikeaa ikävää laimeassa kahvissa, ne rakkauslaulut joissa kyyneleet virtaavat. Yllätit minut <3
Ensimmäiseen säkeeseen kumminkin laittaisin olen lehdetön Puu
Suosikkeihin.
Niin surullinen, niin kaunis. Rakastan kielikuviasi!
vau. todella upea ja rakastuin tuohon viimeiseen lauseeseen
tällä kertaa jäin miettimään runoa, joka on todella harvinaista.
kiitos paljon <3
Hienoja sanoja. Nämä vain jotenkin aina koskettavat... =)
Näin syksyyn sopiva, unohdettujen sydänten laulu...somasti melankolinen runo, josta pidän myös paljon!
Sivut