Pahinta ei ollut se, että petoksesi oli minulle kuin viiltävä kipu
Luulin tottuneeni tähän tuskaan - vuodesta toiseen
Elämänkoulu opetti
Vain opettaja muuttui
Pahinta oli, että luotin sinuun
Sinisilmäisenä nuorena tyttönä
Kuvittelin meille tulevaisuuden
Särjit hauraimmatkin haaveet
Liruttelit lorujasi
Ja kun sain sinut kiinni, et tuntenut omantunnontuskia
Mutta ei, en kuole tähänkään
Vain yksi pettymys jälleen
Elämänkoulussa
Selite:
Niin, ei nyt mikään mestariteos, ei sinne päinkään.
Mutta tunteita oli pakko purkaa kirjoittamiseen.
Ja nyt tunteet niin sekavat - ettei löytynyt sopivia sanojakaan.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
