hei, muistatko meidät?
olen Häpeä, ja tässä ovat kaverini
Huono ja Arvoton
kyllähän sinä meidät muistat
ihan varmasti
Häpeä on seurannut touhujasi
jo koko viikon
Arvoton paljastaa
ja sitten se pyysi meidät mukaan
meillä voisi olla niin kivaa yhdessä
pieni Armo istuu nurkassa
unohdetun näköisenä
pyöritellen silmiään
kai sinä tiedät
se tuhahtaa
että nuo ovat vain sanoja?
tiedän
mutta niin olet sinäkin
Selite:
jälleen kerran yöllisiä ajatuksia
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Jotenkin hellyttävä runo, mielenkiintoisesti ja osuvasti kirjoitettu.