Kirkkauden taivas
pudotti pommeja
salaman sydämeen
sinun hiljainen äänesi
huokausta
vaikeita sanoja
et enää haluakaan minua
yhden yön ihmettelin
katkeraa maljaa maiskuttelin
toinen olikin hiipinyt sydämeesi
kumarran ja kiitän
olit upea
minun on aika tehdä tilaa
tallustelen takavasempaan
riittämättömillä kengilläni
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Surumielisen haikeaa.
Toivottavasti nykyään onnellisempaa.
Hyvää syntymäpäivää!
Surullinen runo.
...elämä on
rohkeutta väistyä,
uskallusta antaa tilaa,
niin kauniisti, niin hyväksyen
puhdasta rakkautta, runosi tulvillaan
hyvää syntymäpäivää