En enää muista
miltä hiuksesi tuoksuu,
kosketuksesi tuntuu.
En enää muista
miten naurusi kaikuu,
tai silmäsi rakkaudesta sokaistuu
Silti nukun puolellasi,
ettei sen pistävä kylmyys
verhoaisi sydäntäni jäiseen huntuun.
Tyhjyys...
On enää vain hukatut muistot rinnallani,
tyhjät kanjonit kasvoillani
ja kylmyyden kädet pinnallani,
jotka eivät irroita otettaan,
eivät irroita milloinkaan,
eivät enää koskaan
päästä sieluani nukkumaan.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kyllä onnistu kylmään näin helteestä huolimatta onistunut runo
Tämä on erityisen upea ! Ihanat kielikuvat valittu.
hui, tuli kylmät väreet :s
sanoinkuvaamattoman kaunis runo. koskettavaa. aivan ihana. pidin kamalasti :O :)