Tämän matkan olen kulkenut:
Miettinyt, miksi parhaat päiväni
eivät ole samanlaisia.
Olen maistanut aamuisen ihosi
makeaa
auringon leikkiessa varjoilla.
Tämän matkan olen kulkenut:
Miettinyt, onko ihminen luotu
vain tunteiden kirjoon.
Olen katsellut päivieni kulkua
hiljaisuudessa
valon piirtäessä seiniäni.
Tämän matkan olen kulkenut:
Miettinyt, kuinka kauas täytyy kadota
tunteakseen suuntansa.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
joskus suunta on hukassa, muttakuten itse joskus olen pohdiskellut, se on kuin oppisi jotain.. ja tapahtuu pahimman kautta. Elämähän on matka, mutta ei siitä stressiä kannata ottaa :) Pidän tästä tämän ihanan kaihoisan sävyn vuoksi, kun se itselleni on taas viimeaikoina ollut niin tuttua... koskettavaa!
Hienosti olet miettinyt matkaasi.
Minä ehkä olisin jättänyt toiston "Tämän matkan olen kulkenut" vähemmälle
Mutta pidän kuitenkin runostasi :)
Herkkä runo, hyvin kirjoitettu. pidin <33
Sivut