-Suljettu sydän-

Rakkauden ikävää, surua ja melankoliaa.
Päässä pellen hattu, silti hiljaa.
Ujostellen rohkeus on turhaa,
kuitenkin tavoittamaton vaatii rohkeutta.
Kun arki tappaa harmaat tunteet
jää vain ikävä - ei minulle-
Olen varattu tunteettomuudelle,
joka kalvaa kunnes itsekin olen harmaa.
Toivoni on hukattu syksyiseen viljaan,
jonka tuulisten tähtien huminaan
huutoni katoavat.
Pettymys on minun, vain minun,
joka kerta.
Miksi enää kertoisin nimeäni kenellekään? 2.2.98