Ehkäpä juuri nyt
vastoin luontoani
täällä maan ja taivaan välissä keikkuessani
– kuten leikkisästi sanan lähettiläille
portillani sieltä katolta totesin:
”Olevani jo huutomatkan päässä”
kieltäytyessäni esitteen vastaanotosta.–
olen ne tarvittavat askelmat lähempänä
ja nöyrä ääneen mumistu
– niin, yksin katolla tulee juteltua ääneen.
Se helpottaa pelokasta luontoani,
joka vastustaa
koko mielensä voimalla olinpaikkaamme,
vaikka turvallisuudesta huolehtii
valjaat, turvaköysi, kumikengät vaikkakin
jalkani ovatkin ”vapaan jalan-yhdistys”
perustajajäseniä ja varovainen asenne
joille luontoni nauraisi,
jos peloltaan voisi,
nyt ääni,
joka kumpuilee ilmoille,
on jotain
hysteerisen hihityksen
ja ulvonnan
välimaastoa. –
pyyntöni kuultiin
ja tumman puhuvat pilvilaivat
odottivat armollisesti lastissaan
kiltisti
maansyleilyyn pääsyni
ennen kuin avasivat ruumansa
ja tyhjensivät ne.
Se kohtaaminen olikin liikuttava.
Teki mieli syleillä tasaista maata,
josta tippumaan ei pääsisi
ja olisittepa kokeneet
luontoni maankamaralle paluun.
Se oli yhtä ylistystä,
kuin Mertsi ja Kyllönen
samassa mielessä.
Niin oikeastaan tästä tapahtui osa
lauantaina iltapäivällä
ennen kello kahdeksaatoista
siis ennen virallisen pyhän alkua,
mutta uskalsin sen silti liittää
tähän
asiaankuuluvana.
Niin kuumahan
– veikkaan veden kulutuksen määrän olevan
suhteessa saman
ihon neliösenttimetrillä
kuin pestyn kattopellin neliömetrillä –
tänään on
täällä ylhäällä
kuin erään herran esikartanossa.
Niin se herra, ei ole minun herra
kutsunpahan sitä niin hyvien tapojen takia.
Tosin tämä kuuma paahde on kuin
jatkoa sille iltaiselle mumistulle pyynnölle
niin kuin tuo tuulenvirekin,
joka muuten leikkii viereisen niityn kanssa
taittaen sen vihreitä aaltoja
tumman vihreästä lähes valkoiseen
ja kappas
nuo tuleentuneet heinät,
joita en näin kaukaa tunnista
– hah! takuulla en tunnistaisi
vaikka kädessä olisivat –
ovat kauniin alkavan peltikaton kukinnan värisiä.
Niin.. siis se paahde ja vire yhdessä
kuivaa katon nopeasti virhesuikutusalueilta.
Katsos.. Kuiva peltikatto on ystäväni.
Nimittäin luontoni on enemmän perinteisen
koulukunnan kannattaja kuin vapaatyylinen.
– vaikka Bomfunk MC’s ja ”freestyler”
vielä tänäänkin
saa minut irtoamaan ajasta ja paikasta
imaisemalla hypnoottisella rytmillään
minut musiikin mustaan aukkoon –
Niin.. On mukavampi itse päättää
milloin,
mistä
ja millä tavalla
tulee katolta alas.
Sillä on jopa terveydellisiä vaikutuksia.
Naapurikin tuli kotiin
kesken minun hommien
siis tarkoitan yhä sitä katon pesua
ja pidettiin perinteiset pikku puheet:
– Tässä pitää kyllä todeta,
että ollaan me naapurin kanssa
ihan kunnon väleissä
ja paremmalla ajalla
saatetaan parantaa maailmaa urakalla.
Tosin kyllä me tiedetään,
että se on loputon suo
ja ei tule meidän aikana valmiiksi.
Ne ovat vaan
niitä pieniä askelia ihmiskunnalle,
mutta suuria meidän mielenterveydelle
ja puhumattakaan kunnan säästöistä..
”On pidellyt.”
”Juu on pidellyt.”
Sitten kuten yleensäkin
meinasi ihan vähän vaan
karata jutut käsistä.
Naapuri innostui kysymään:
”Mikset heitä paitaa pois?”
Minä siihen:
”En kehtaa palomiehiä pyhänä kiusata
väärän rasvapalohälytyksen takia.
Meinaan nimittäin,
että takuulla tuo valkoinen masu kärähtäisi.”
Naapurikin varmaan mietti tarkemmin
paidan pois heittoa
ja takuullakin vain hetken ja totesi:
”Varmaan kaikin puolin parempi
pitää se paita visusti päällä.”
Ja sukelsi
tämän syntyneen yhteisymmärryksen jälkeen
talonsa suojaan.
Minä jatkoin hom.. siis katon pesua
viimeistelläkseni työni valmiiksi
ennen pyhäillan koittoa.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi