Katselen punaruskeaa sävyäsi
värin syvyyttä ihastellen
siihen silmilläni hukkuen.
Koskettaessa tunnen sileytesi
hellästi kättäni hyväilevän
lempeästi kutsuen vaeltamaan
kaarteittesi pehmeitä
linjoja seuraamaan
kapean uumasi
kutsua kohden.
Voi minua
puukättä!
Haluni ja toiveeni
eivät nouse lentoon.
Käteni ja jousi,
voi kuinka ne
ovat voimattomia
sinun kanssasi
etkä ylly soimaan
värisemään mielihyvää
nautintoa tuottamaan.
Laitankin sormeni
näppäimille tanssimaan
Vanessa Mae sabre dance
sukeltaakseni nautintoon.
Selite:
http://www.youtube.com/watch?v=W-GLcye8_IY
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Juu, silloin kun soittaminen näyttää helpolta, sitä on harjoiteltu vuosikausia. Kaikki kunnia Vanessa Maelle. Uudenlainen runo sinulta.
Soittaminen on taitolaji.
Runon alkua lukiessani odotin kompaa, en tohtinut antaa mielikuvituksen laukata... ja kompahan tämä onkin :-)
Kaunista herkkyyttä,pidän.
Minä en ymmärrä musiikista enempää kuin sika hopealusikasta.
Suurella intohimolla sinä soitinta kuvailet, kuin rakastunut muusikko, viulisti Sradivariustaan, mutta kuvailet samalla hienostuneen salakavalasti, johtamaan harhaan ja katseen kiinnittyessäkin taiturimaisesti soittavaan kaunottareen, jolloin kurvit ja pehmeät kaarteet sulautuvat yhteen samaan siis kaunottareen.
Olipa taas mahtavaa tekstiä.
Niinpä, kyseisen miekkatanssin nautinto kipuaa korkeuksiin taiturin tuottamana. Kurjaa vain, että ison musiikkinautinnon ympärille pitää rakentaa nykyisin useinkin karmea show. (Youtube ks. kappale). Mielestäni virtuoosi, viulu/orkesteri riittää mainiosti. Ettei itse runo unohtuisi niin, se on sensuelli!
Todella taitavaa sanojen käyttöä...sanojen siivin...Suosikkeihin.
Niin ihannaa luettavaa
suurta intohimoa ja niin upee,
kiitos.
Mulla on tapana lehellä soitella. Töttö röö, töttö röö...
Kaunis, hyvä runo
Sivut