Korvia koittelevaa kirskuntaa,
ähkinää, lumen narskuntaa.
— Varovaisuuden pitää alati itää
sillä maa raudasta yhä liikaa pitää —
Valkoisuus valtaa alaa,
rauha korville palaa.
Helpottava suihke, suhina
tasaantuu höyryävä puhina.
Jalan heilunta kiihtyy
ja kyytiläinen viihtyy.
Ilo heräilee,
voimia keräilee,
ikävä kyräilee
sitä palelee,
poika hyräilee
eikun laulelee.
Mummojen hymyt herkässä,
iloisia sanoja lentää perässä.
— vaaleita ja pehmeitä kuin kerkässä
lämpimiä kuin villalankakerässä —
Päälle kaatuu hurja hiki.
”Isi olet paras”,
sanat tulevat niin liki,
etten tohdi olla varas
ja lystiä riistää,
vaan jalkaa vaihtaen
ja hiekkaa sekä sulia kaihtaen
annan jalasten lunta viistää.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi