Talon emäntä
kovin lyhyen läntä,
mutta voi sitä syliä,
oli tunnettu napakkuudestaan.
Tosin ympäri lähikyliä
oli tullut kuuluisaksi kipakkuudestaan.
Voi sitä onnetonta kanttura parkaa,
joka tarjoaa edes vahingossa emännälle sorkkaa
ja ei heti paikalta karkaa.
Vastalahjaksi tulee pitkin kylkeä kulkevaa porkkaa.
Kun kerran Mansikki
syystä tai toisesta
korvia repivästi mylvähti,
tuli emännykselle vikatikki.
Hän säikähtäneenä moisesta
paskakouruun pyllähti
ja siitä tuohtuneena niin kiireellä syyllisen tuomitsi,
että vahingossa palkintosonnin kuohitsi
eikä se enää uusia satatonnareita tilalle siittänyt.
Tavan kuolevaiselle olisi moinen opiksi riittänyt,
muttei tälle tulisieluiselle emännälle,
joka heinän lisäksi mainettakin oli niittänyt
ja pistänyt luun kurkkuun kylä hurjimmalle isännälle.
Olipa jopa pappikin hänen takia kätensä liittänyt,
kun tuolla hevosettomalla tilalla jatkuvasti pärski
sekä raikui kovaäänisesti huutelu härski.
Kuten hyvin arvata saattaa,
ei emäntä moisesta piittaa
vaan pitkät haistattaa
ja kintaalla perään viittaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hahaha, riemastuttavaa! Noin kipakoita emäntiä harvoin tulee vastaan! :) Huippua!
Kiitos, ystävä!
Kas tässäpä akka oiva!
Ha-haa :D Tässä oli sitä itteään!
Hauska! Napakkaa tekstiä.
Päivän naurut! Hauska!!
Tää on loistava esittettynä
Huvittava runo : )
*naurun pyrskähdys* :))
No johan oli tarina!
Täsmälleen tällainen emäntä pitäisi miehellä olla. Ei tarvitsisi tumput suorina tollotella.
Osasip olla kipakka akka :-)
No jopas oli emäntä. :D
Heh! Olipas siinä emäntä! Hauskanen runo, hyvät riimit!
Hauskasti kulkee runosi, kipakkuus ja napakkuus näkyy ja tuntuu! Hyvä!
Sivut