rikos inhimillisyyttä vastaan

Voimallinen pari,
sisäänrakennettu kaunapankki
ja mahdoton anteeksi antaminen,
oli kutsuttu pomon pakeille.
Viha oli tilastoja selannut
ja nähnyt ettei homma pelannut.
Rakkaus ei ollut pyytöön tarttunut.
Oli vain mokoma karttunut
ja uusia alkuja varttunut.

Palaverissä ei hymyilty
eikä positiivisesti tulevaan pälyilty.
Viha nousi ja löi vaahtopäänä
yhä uudelleen ja uudelleen
ja päättymätön oli selkä.
Sisäänrakennettu kaunapankki
kaiveli kaivoksistaan hiiltä
pimeämpää kuin julmuus,
jota mahdoton anteeksiantaminen
piiskasi hapettomaan tuleen
roihuamaan kadotusta.

Aikansa möyryttyään
ja toinen toistaan ruokittuaan
sekä rakkauden tietä kuokittuaan
täynnä raivoa
kuin höyrykattila ennen räjähdystä
he päätyivät palkkaamaan apuihin
konsulttitoimisto Kyltymättömän Katkeruuden
hävittämään tuon häpeäpilkun,
joka selkä suorana seisoessaan,
rakkaudesta mesotessaan
kädessään vain ase tahraamaton
oli yhä vihaa kunnioittamaton
ja jopa halveksuva
sekä rakkauden vesojen esikuva.

Kyltymätön katkeruus
kaivoi pimeän varjosta
itseään ruokkivan kaunan,
surkean itsetunnon,
huikeudenhulluuden
ja vastenmielisen kostonhimon
antaen heille tehtäväksi neuvonannon
rikokseen inhimillisyyttä vastaan.