![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> waltsu kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-876-1708657190.jpg?itok=fLsbpYVT "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> waltsu kuva")
Hävettää..
sylettää!!
Se eilinen turhanpäiväinen ämpyily,
jonninjoutava tuhertelu,
amatöörimäistä piipertelyä suorastaan
ja asennevammaisuutta pahimmasta päästä
ja vain muutaman lumihiutaleen tähden..
Tänään näin
kuinka oikea ammattilainen
ja viimeisen päälle asiantuntija
laittaa asenteen kohdilleen
sekä nelivedon päälle
heti silmien raotuttua
vaaleata valkeampana
auenneeseen päivään.
Silmät
korttelin valaisten hihkaisee:
”Lunta!
Siellä on satanut ensilumen!”
– niin eilinen ensilumi kerkesi sulaa
ennen eskarin loppumista
ja konkreettisesti kokematonta
ei lasketa –
Ääni päättäväisenä jatkaa:
”Isi.. Lähetää ulos!”
Mitäpäs siihen tällaisella oppipojalla
opin ääressä on vastaansanomista,
jos oppia haluaa..
Kyllä,
kyllä haluan oppia
ja vastaan
edes jonkunlaisen asiantuntijan äänellä:
”Ekana hoidetaan aamutoimet
ja sit hyvin vaatetta päälle.
Siis pitkikset, toppikset,
nahkarukkaset, pipo, kauluri,
villikset, saappaat
ja eiku menoks!”
Toista tuntia polkutraktorin
ja kesällä jätelaudoista tehdyn auran kanssa
lähinnä eilisen myrskyn
puista tiputtaneiden lehtien siirtelyä
lumitöitä mallaamassa
ja tietysti ne ensimmäiset lumipallot,
joilla isi yllätettiin kuin puun takaa
sekä riemun näkeminen
uusien lumihiutaleiden ruvetessa leijumaan
kuin taivaan lahjana
olivat mitä mainiointa oppia mestarin seurassa
ja oppitunnin jälkeen mestarin sanat:
”isi oli lystiä. Ollaan mainio tiimi!”
Kohottivat oppipojan kisälliksi.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Aivan uskomattomalla empatialla ja isän ylpeydellä kirjoitettua. Sopisi Isänpäivänä jonkin valtalehden sivulle runoksi muistuttamaan oikeasti isän vaativasta, mutta ah, niin ihanasta osasta. Ainoastaan aloitusta miettisin ehkä hiukan uudelleen ;)
Ai ai,ku kaihoisat fiilikset herätät...omat toukat jo teinejä,joten nuo riemunkirjavat retket mennyttä...paitsi ku lainaan pienokaisia (lapsenlikkakeikkaa),jolloin löydän taas sisäisen pienen trollin,ja saan taas ensimakua maailman ihmeistä...:-)
Mukava on runosi
Aivan ihastuttavan suloista
isän ja pojan yhteistä aikaa.
Olet kyllä upea iSÄ
ole ylpeä kun on aihetta,
kiitos tästä runostas.
Ja toi ylennys saa hymyyn...
kisälli! :)
Kerrassaan oivallinen kerronnallinen runo upeasta päivästä ja lapsen aidosta kyvystä tarttua hetkeen ja aikuisen ihmisen uskalluksesta heittäytyä!
Ensiarvoisen tärkeää on puuhastella lapsen kanssa.
Sivut