pakki vakiona

Mieli heräilevän sylissä kelli,

voi kuinka ymmärtäen se helli,

kyltymättömänä moiselle

kierähteli kyljeltä toiselle.



Keksinä hykerteli,

palasia nakerteli.

Eihän sovi ahmia,

ylen määrin kahmia.



Epäluulo otetta haroi,

	— vajavaisia valjastuksia —

putoamista varoi.

	— salaisia paljastuksia —

Muistista murusia keräsi.

	— tarkkaavaisia ajastuksia —

Kuinka lämpö heräsi

	— varovaisia kajastuksia —

sitten yllättäen suli,

	— tuskaisia ruksia —

kylmä tilalle tuli.

	— rikkonaisia uksia —



Hyvältähän helliminen maittoi,

vaan varovaiseksi laittoi

tuo joka sen selän taittoi.



Seisoako rinnalla,

jopa heittäytyä,

ja millä hinnalla

siinä näyttäytyä.