♥
♡
Liittynyt: 6.9.2003
Viimeksi paikalla: 26.12.2024 20:28
Asuinpaikka: Kuusankoski
Runoni ovat suurimmaksi osaksi miun silmien kautta katsottuna elämänkulkua. Tosin pientä sävytystä tuppaan usein käyttämään halutun lopputuloksen saamiseksi...
Runoilija kirjoittaa tyylillään
ja lukijat kulkevat mukana,
jos kulkevat,
omalla kyydillään.
Runot on "aina" olleet tapa purkaa tunteitani ja kirjoittaminen toimittaa "kallonkutistajan" virkaa miulle...
Varoitus! Kirjoittaja on syyntakeeton syntymäonnellinen... Sekin on kyllä paljastettu joissakin teksteissäni, mutta nyt voin olla puhtain mielin, kun sen tässä esittelyssäni kerroin.
Osiossa tarinat (päivitys vielä vaiheessa) on pojalleni kirjoitettuja saturunoja. Niitä suosittelen kaikille lapsenmielisille ja varsinkin sen puolen itsestään hukanneille... Tervetuloa vaan satujen ja tarinoiden luvattuun maahan, jossa totuus ja satu sekoittuvat toisiinsa kietoutuneina kuin rakastavaiset...
Osiossa aforismit (päivitys vielä vaiheessa) on syntymäonnellisen syntyjään onnellisia mieteitä ja kirjoitelmia, joita en halunnut/osannut muualle karsinoija....
Löydyn myös näistä:
https://www.rakkausrunot.fi/runoilijat/waltsu2
https://www.instagram.com/juha.tenhonen/
Kommentit
Kyllä vinksottaa, irvottaa ja viuhottaa niin autiot tilat niin kuin ent.vanhat tilallisetkin, kun jatkajia ei tilalle löydy.
Nykyään täytyy olla tehokasta, koneellistettua ja suurta maatiloilla, että saa siitä elantonsa ja niinpä kaikki ei halua/uskalla nuorista investoida ja muuttaa muualle.
Hyviä nuo kuvailevat adjektiivit ! :)
Joo! totta haastat. Olen ennustellutkin jo muutamia vuosikymmeniä, että tulee vielä aika, kun ojankaivajiakin tarvitaan :-)
Rikasta kieltä ja täyttä asiaa. On todella liikaa surullisia näkyjä menneestä maailmasta.
Runon näkymät ovat ikävää katseltavaa. Se kertoo menneen unohdetusta ajasta, perinteistä, heinähommista ja maaseudun tärkeydestä. Hyvä runo!
Hyvä runo
Totta sanoissasi..kun tuolla perukassa ajelee ni kylläpä se niin on että aika on ajanut ohitse monella tilalla..lehmisavut sammuneet ja ladot huokaavat hiljaa tuulen keinuttaessa unohdettua viljaa..
Kyllä näin on. Heinäladot ovat mennyttä aikaa. Ne jossa elämän alut kukkivat ennenvanhaan, uudet usein alkunsa saivat ja vanhat päättivät siellä polkunsa taivalluksen, ennen kuin maan poveen laitettiin.
Ne olivat elämälle tärkeitä saunan eteisten myötä.
Elämä muuttuu ja ihminen sen mukana, vanhan kunnioittaminen kunnostamalla ei tunnu tärkeältä, kun sitä ei enää niin elintärkeänä tarvita.
Hienosti ottaa runosi jälleen kantaa, elämän menoon.
Tässä puhut todella koskettavaa asiaa. Latojen tilalla niityillä komeilevat jämät muovipaalut. Joskus mietiskelin, että olis koeteltava kieräyttää yks paali potkupyörän kyytiin. Ehkä voi haaveeksi jäädä tämä.
Yleiseltä moodiltaan tämä passaa hyvin tällaiseen loppukesän fiilikseen. Nämä maisemat näkee helposti sielunsa silmillä.
Sivut