Syysmyrskyn ensitunnit
Oksat hakkaavat hennosti ikkunaani
Haavat, arvet alkavat poltella jälleen
Minuun ei satu, mutta en voi silti hymyillä
Yrittäen unohtaa lämpöisen sylisi, vahvat käsivartesi Ympärilleni kiedottuina
【Minä en voi・・・】
Muistaen, miksi rakkautemme sidottiin ikuiseksi
Minun sieluni kaipaa seuraasi
Turvaa
Kiiltokuvat jotka levitin syysyöhön
Ne lentävät kauas, häviävät
Rakkauteni sinuun ei silti katoa
Minuun ei satu, mutta en voi silti hymyillä
【Sillä・・・】
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
"Minuun ei satu, mutta en voi silti hymyillä" Minuun koskettava kohta, johon tykästyin paljon, kuten koko runoosi. Kaunista tekstiä.