ikkunapenkillä itken ja silti iloitsen
edelleen on olemassarakkautta ja auringonpaistetta
kauniita lauluja, keveitä askeleita
surullisia säröjä jossain sielun syövereissä
ihminen on itselleen vihollinen
vaan tälläinen oon ja tälläinen haluun olla
hävitin syksyn suruun ja syömiseen
suunnitelmaan suuresta matkasta
ensimmäinen suudelma suoraan uuden ajan sadusta
tuuletusparvekkeella tuntemattomat kädet vyötäröllä
vaikenin kesken lauseen
viikkoa myöhemmin gangsta rapin ja väkijoukon keskellä
hiljainen i love you
mad skills man mulla taas jauhot suussapäivittäin pudistelen päätä
keräilen kaaosta kauniimpaan kasaan
sä muistat kaikesta kaiken
nauratat pidät niin hyvää huolta
kyllä tää tästä
i feel it coming baby
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit