Olisipa elämä
ja kerrankin aikaa elää sitä.
Olisipa aurinko,
toivoo valvova mies pimeinä tunteina.
Olisipa kuu,
toivoo nainen, joka viettää päivänsä sängyssä.
Olisipa talvi,
olisipa kesä,
olisipa tänään jo huomenna.
Huomenna eilen kuulostaa paremmalta.
Äitinsä helmoihin takertuva pikkupoika,
tuomiopäivän viimeinen toive.
Heille ja minulle.
Olisipa ihmisiä ympärilläni.
Olisipa sanat, joilla kertoa.
Olisipa voimaa unohtaa.
Voisi vain jättää sanomatta.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kauniita sanoja merkityksessään! Ihastuin kauniiseen runoosi!
Tää kolahti muhun ihan kympillä. Hieno.
Mielettömän upeaa tekstiä, varsinkin tuo viimeinen rivi! Käsittämätöntä, miten joku osaa kirjoittaa noin.
Olisinpa minä
se unohdus
joka puhdistaa sydämesi.