Elämän laineilla

Kun kerran syömmeis tunsin
Käteni yksinäisyydestä pesin
Kosketin viimein elämää oikeaa 
Ei enää rakkaus multa karkaa
Tunteeni tää se syvin
Nauru rakkaani hersyvin

Oothan kanssani huomisen ikuisuuteen
Valvot kesäyös aamuun varhaiseen
Voitko sä siis olla mulle liekki elon
Jolla päihitän viimein kaiken pelon

Ollaan täällä elämän laineilla
Siellä rakkauden päiväntasaajan vaiheilla
Loistakoon elomme kukkasen nuppunen
Loistoo sen rakastavaisille lainaten 
 
Kun kerran syömmeis tunsin
Käteni yksinäisyydestä pesin
Kosketin viimein elämää oikeaa 
Ei enää rakkaus multa karkaa
Tunteeni tää se syvin
Nauru rakkaani hersyvin

Tulemme olemaan vihollinen sielun vihollisen
Tuon metsästäjän niin petollisen
Meidän kosketus sen tulee tuhoamaan
Tarttukoon tähän meidän pitkään siimaan

Kun kerran syömmeis tunsin
Käteni yksinäisyydestä pesin
Kosketin viimein elämää oikeaa 
Ei enää rakkaus multa karkaa
Tunteeni tää se syvin
Nauru rakkaani hersyvin

Tää rakkautemme suurin salaisuus
On se ilosta löydetty tunne uus
Uneksien kun lähdet kulkemaan
Silloin voi ottaa kaiken vastaan
Silloin kaikki yksinäisyys katoaa
Turhaanhan tääl sitä tunteitaan patoaa

Kun kerran syömmeis tunsin
Käteni yksinäisyydestä pesin
Kosketin viimein elämää oikeaa 
Ei enää rakkaus multa karkaa
Tunteeni tää se syvin
Nauru rakkaani hersyvin