Ilman sitä tiettyä tietämättömyyden tuskaa,
helppous olisi vähintäänkin se asia,
jota jokainen likainen sielu tarvitsee.
Pahalta maistuvat lauseet
ja niiden jatkeet.
Läpipääsemättömät tunteet.
Ohjastajana pelkkä naamio, jonka takana ei ketään.
Kiertoreitti on suljettu.
Polun varrella lepopisteitä,
nekin jo kauan aikaa sitten täytetty.
Täytetty niillä, jotka vähiten sitä halajavat.
Olisinkohan juonut myrkkyä,
jos olisin tiennyt sen niin hitaasti tappavan?
Raskasta kantaa maailmaa.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hyvin kasattu!!
hieno ja vahvasti kirjoitettu runo, pidän!