kun päivällä sanoit: "minä olenkin kuriton poika",
hymyilin sinulle ja nyökkäsin
nyt kuuntelen
öisen hengityksen rytmiä
pienessä vartalossa
ja tunnen itseni elossa sinun ansiostasi
piirrän ääriviivoja taas pysyvämmiksi
takerrun varpaillani lujemmin maapallon pintaan
jotta olisin täällä aina kun tarvitset
pienten kasvojen uninen viattomuus
on jotain minkä itse olen kadottanut jo kauan sitten
haluan suojella sinua
ettet vain särkyisi
ja paleltuisi kylmässä tuulessa
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi