Pirstouduin kun sanoit sen,mene pois luonas olla en voi.
Sydämeni repesi kappalaiseksi,sieluni paloi pikimustaksi.
Hymyillyt en ole tuon hetken jälkeen,suupieleni tasaiset viivat,
ennen niin iloiset kuopat kadonneet suupielistä.Samea katse
tuijottaa eteenpäin ilman päämäärää.Harhailen usvassa,usvassa
josta vain sinä voisit minut pois saattaa.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Reissumies87 | Elämän peli | 22.7.2014 | 0 | Runo |
| Reissumies87 | ajatus.. | 18.7.2013 | 0 | Runo |
| Reissumies87 | Nimetön | 30.10.2012 | 0 | Runo |
| Reissumies87 | hetki | 18.10.2012 | 0 | Runo |
| Reissumies87 | Kivinen sydän | 18.10.2012 | 0 | Runo |
| Reissumies87 | Nimeni.. | 26.7.2012 | 0 | Runo |
| Reissumies87 | sinä | 22.7.2012 | 0 | Runo |
| Reissumies87 | nimetön | 19.7.2012 | 2 | Runo |
| Reissumies87 | katumus | 19.7.2012 | 0 | Runo |
| Reissumies87 | Usva | 18.7.2012 | 1 | Runo |
Kommentit
Rakkaus on inhottavaa silloin, kun se satuttaa liikaa.
Kaunis runo!