Sinä olit kaunis
ja täynnä unelmia
Elämän pieksämä tyttö
- joka rakasti
jokaista hymyä
Mutta sinä väsyit
ja annoit tuulen viedä
viimeisetkin puhalluskukat
- Sateen riisua kasvoilta
jokaisen toiveen
ja eilisen lupaukset
Enkä minä koskaan
unohda miten
verkkokalvoja kirveli
Kun kuulin sinun
huutavan elämääsi
takaisin
- Silloin minä melkein
sain koskettaa
sitä ikävää sisälläsi
Etkä sinä ikinä
kääntynyt katsomaan
kun kuiskasin
perääsi
'Rakastan sinua'
Selite:
I said it's too late
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Mahtava 8)
rakastuin tähän kyllä täysin :o
aivan loistava... suosikkeihin!!!
kaunis muisto<3.
Todella kaunis, koskettava ja herkkä runo. Pidin paljon :)
Raastava,surullinen runo,upeita kielikuvia tulvillaan "elämän pieksämä tyttö". Annat tuskalle sanat runoissasi,kirjoitat koskettavasti.
Koskettavaa <3
Suosikki heti >>
hirveen kaunis.
ps. mullon ikävä sua
Koskettaa kyyneliin saakka...
ja mä rakastan sadetta, se on jotain mahtavaa.
vau. pidän tästä.
vauu. mieletön. kipeä, mutta ehdottoman kaunis! <3 parasta antia näillä sivuilla taas pitkään aikaan. olet kyllä niin loistava kirjoittaja. rakastan runojasi.
<3