alkoi jo nousta Oli sellainen yö, juopuneita ystäviään kaupungilla tuntui kaukaiselta tuntui häntä HÄN EI OLLUT VASTANNUT VIESTIIN. Jännitys oli siellä. SE jälleen kahdeksantoista päivän ajan Lupaus kuiskaus, naurahdus, itkuns KARJAISU vaikerrus - mutta se pitäisi. kesäkuun neljäntenätoista, sudenkorennot lepattaisivat vatsanpohjassa ja tekisivät mielen heikoksi ja hengityksen ontoksi. Sen jälkeen tähdetön avaruus eikä aurinkoa, jota kiertää. Tulisi Valuvaa, kylmää laavaa, jähmettää kyyneleet silmien taakse. HALUAISI Haluaisi turhaa - niin kauan kunnes sydän alkaa taas iskeä lämmintä verta kauniita asioita. Odottaisi varpaita pistellen, pää kevyenä. Ymmärtää onnea.
Selite:
luin sormien välistä päiväkirjaani
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
erikoinen runo
mutta punakynä aukaisi
toi mielenkiintoisan tunneelon
Isot kirjaimet, arkisia asioita... aitoa tekstiä. Näin itseäni tässä. Abstraktimmaksi muuttuvat lauseet viehättävät & laitavat tuntemaan.
"Ymmärtää onnea." <3
tässä on paljon tunnetta. hieno runon rakenne sekä sisällöllisesti että ulkoisesti. tykkään!
Elämän aukeamasta voi poimia kuvaavimmat sanat runoon.
tämä on aivan loistava. mahtava idea ja toteutus, pidän tämän asettelusta ja kaikesta. tästä saa niin paljon irti, etten oikein tiedä edes, mitä kommentoida. upea.
Pidän tästä todella paljon. NIIN voimakasta kuvailua ja tuo sanojen asettelukin huippua. Suosikkeihin! ->