välillä lämpö karkaa, tulee pimeää
ja varpaat muuttuvat yhtä sinisiksi
kuin se sinun peittosi,
johon kylminä öinä kietoudutaan,
tapellaan sen lämmöstä
samalla tavalla kuin
rikolliset rahasta
aamuyöllä herään jääkauteen
hengitän niin,
että luut pakenevat ihon läpi
odotan että sydämeni tulee perässä
lopulta kun olen
pelkkää huurretta
ja pöly tähtisumua
olet palannut viereeni
en tarvitse enää peittoa
sydämesi sisällä on lämmin
eikä jääkausi yllä minuun
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi