Minä uskon päivien vähyyteen
tavaran tarpeettomuuteen
tuohon tunturiin
tähän karttaan
näihin jalkoihin,
mitkä nousivat Iiton kylästä
kuljettivat Akkispahdan ohitse
kärsivät suon ylityksen aikana
ristiinnaulittiin
uneen haudattiin
nousivat kuolleista seuraavana aamuna
istuvat autiotuvan penkillä
ja sieltä tulevat kuljettamaan
rinkkaani ja minua.
Totisesti.
Selite:
Kirjoitin tämän runon Käsivarren erämaassa, kauniissa yksinäisyydessä Kaskasjoen autiotuvalla 30.7.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
sitä karua yksinkertaisuutta kaipaan
Sorry kun tuli painovirhe mokoma piti olla aitoa.
Aitóa lapin tunnelmaa tässä.
aika monipuolisesti kirjoittelet. samalla jotain kaunista ja harrasta, ja silti jotenkin niin leikkisää, jopa pilkallista.