Kelailen kuvia,
niitä sivu sivulta
kääntelen
Ne kasvot jotka
petetyn hymyn alta
paljastuvat
näyttävät niin
kauhean tutuilta
Ja se tunne
niitä katsellessa
on välillä
aivan arvaamatonta,
tuntuu kuin
jokin
koskettaisi minua
Sieluni uumeniin
kuiskaisi hellästi,
kertoisi sen karun
todellisuuden
Yksi kuva
herätti eniten
huomiotani,
sai eniten
tunteita pintaan
Kahdet kasvot
kaksikymmentä sormea,
puolet niistä
liitettynä toisiinsa
Minä ja sinä
yhdessä
Kävellen aaltojen
vierestä,
hiekkaa varpaidemme
välissä
Emme välitä muista,
emme kiinnitä huomiota
häiriötekijöihin
Vain sinä ja minä
kävellään käsi
kädessä
Hymyillen
silmiimme katsotaan
Tämä kaikki
yhdessä,
ainoassa,
yksinkertaisessa
kuvassa
Siis kahdet kasvot
kaksi ruumista,
mutta vain
yksi sydän
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
täydellinen. osui vielä niin kohdalle, en oo pitkään aikaan lukenut runoa joka olisi koskettanut näin! jotenkin kitkeränsuloinen, aina niitä kuvia jää katsomaan, hyviä muistoja mutta surullista muistella. suosikkeihin meni.