VAIN YSTÄVÄSI

Hieno runo,kahden ihmisen erillaisuudesta ja toiveesta rakastaa.(näin minä ymmärsin tämän)

tosi kaunis ihana!

"siksi en uskalla rakastaa sinua.

vain siksi.

mutta ystäväsi olen aina"

kuvaa niin hyvin itessäni vellovia tunteita.
liikutuin :')

Ystävät ovat hyödyllisiä ja rakkaita, rakastettu tärkein kuitenkin, uskalla vaan!

Vakuuttelussasi on tunteita, joita et ole kirjoittanut. Rivien välit täynnä. Nobelin palkinnon olisit saanut. jos elämä kulkisi tekstisi lailla. Silti selkeitä ajatuksia. Niistä poikkeaminen on elämänmenoa...arvelisin.
Kun tunteet löytävät päättelysi.

väittävät että ystävyys voi muuttua rakkaudeksi muttei rakkaus ystävyydeksi....
enpä tiedä.....
laitto miettimään tään sun teksti....

Niin, sehän on melkein sama kuin keijukainen ja menninkäinen, mahdoton rakkaus siitäkin tuli.
Hyvä, että kerrot rehellisesti, ei sitten turhaan katso sillä silmällä :=)

Ystäväkin on arvoinen,kesä ja syksy kuitenki läheisiä jotenki lämmitti tämä runo koska se on niin hienosti kirjoitettu ne sanat siinä...!!!

juuri tällainen tunne nyt.. ihana

Runon vuodenajat ovat kuiva ja kostea.
Niiden välimaastossa on, ystävyydelle parhaat mahdolliset olotilat olla.

Viisaus teos.