Kunnes jälleen tapaamme

Runoilija Sat

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 20.7.2006
Viimeksi paikalla: 3.2.2021 14:34

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
23.6.1992

 
Olimme aina yhdessä, kunnes yllättäen, olit poissa.
Minä jouduin jäämään elämän toiselle puolelle.

Kun sinä kuolit, minä kuolin myös. 
Vaikka olen elossa niin jäljellä on vain tyhjä kuori. 

Ajattelen vain muistojamme. Muulle ei ole tilaa eikä aikaa. 
Ehkä aika taittuu ja palaan yhteiseen aikaamme. 
Ehkä pääsen yli aikojen. 

Mutta niin ei käy sillä minä en ole mikään Jumala. 
Minä odotan että pääsen luoksesi sinne toiselle puolelle. 
Minä tiedän että sinä odotat siellä. 
Niin yhdessä luvattiin ja vannottiin. 

Kunnes jälleen tapaamme. 


 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Surullinen on runosi, mutta toivetta tulevasta heittävä. Kiitos runoilijalle.
 

Käyttäjän kaikki runot