Jääthän vielä vähän

Ne kyyneleet muodostavat puron
joka solisee seassa mustikanvarpujen
kun sammaleisella kivellä
istuu pieni tyttö valkoisessa mekossaan
kaivaten jotain tärkeää

Tyttö nostaa katseen puiden latvoihin
lehdet kahisevat toisiaan vasten
linnut laulavat
puiden latvojen välistä pilkistää aurinko
se hymyilee
se saa tytönkin hymyilemään

Vielä kerran tyttö huokaisee
laskee katseensa maahan
jossakin kaukana lenkkipolulla
kulkee ihminen
poika selittämätön

Toiveikkaana lähtee tyttö kiveltään
hetken kompuroi mutta pysyy silti kengillään
kurkistaa välistä marjapensaiden
ojan pientareella istuu poika erilainen

Poika nostaa katseensa tyttöä kohti
ja tyttö viimeisenkin oksan yli jalkansa nosti
tyttö lähestyy poikaa varoen
poika ottaa tytön kädestä kiini sanoen
"jääthän vielä vähän"
aseta kätesi tähän
poika osoittaa olkapäätään
tyttö empien nyökyttelee pientä päätään

Ja se tyttö sukeltaa valssin pyörteisiin
poika nauraa tytön aivan pyörryksiin
kunnes taivaalla tapahtui jotakin kummallista
sininen salama välähti, aivan taivaallista

Tyttö pyörtyi pojan syliin
ei poika ehtinyt edes häntä silmiin katsoa
kun jo tyttö oli kadonnut aivan kuin
tuhka tuuleen -niinhän sanotaan

Jäljelle jäi vain hiljainen kaipaus
äänekäs pyyntö
Unohditko sinä mitä lupasit?