Liikenteenlaskija

Näinhän se on että kaikki on rajallista ja niin pian ohi, elämä päättyy viimeiseen satamaan, matkalle jää monta kohtaamisen paikkaa, risteystä, kysymysmerkkiä. En tiedä kuinka vakavaksi runo on tarkoitettu, mikä kirjoittajan pohjimmainen miete. Minulle tästä syntyi ajatus toisellakin tapaa ilmaisten: Näin monta meiltä on jo mennyt ohi. Huomasinko itsekään olla avoin läsnäoloon, kohtaamiseen, vai kätkeydyinkö tarkasteluun, määrittelyyn, elämänilmiöiden kirjaamiseen? Yllättäen runo vei syviinkiin mietteisiin.