Suomenhevonen

Suomenhevosen kulku on
keinahtelevaa, suuriliikkeisempää
kuin pikkumustangilla.
Ravi on leppoisaa, miellyttävää.
Jos nostaa laukan, vauhti on poniin verrattuna
puolitoista kertaa nopeampaa, mutta vähemmän poukkoilevaa.
Valkeat harjakset hulmuavat liinakon
taittaessa matkaa.
Hevonen on vakaa,
jokseenkin ennalta-arvattavampi
kuin pikkumustangi.
Silti tunne hevosen voimasta on aistittavissa ohjaksissa.
Vaikka pikkumustangi ehkä menisi, minne haluaisi,
ajatus hevosen uhmasta herättää suurempaa kunnioitusta.
Jos liinaharjan selästä putoaa, putoaa korkeammalta, mutta jos alkaa hirvittää, voi pitää satulan etukaaresta kiinni, 
tarrata harjaksiin.
Taputan ratsua kaulalta. Kiltti heppa. 
Hevonen on nukkumatti, töllistelijä, työhevonen.
Voisihan tällä olla kärrytkin, niin, tai reki.

Hevosella on hokit, 
ei tästä muuten mitään tulisi.

Kuorma-autot jäpöstävät, mutta
hevonen kiertää metsän kautta.