Hyvinhän se meni

Alan jännittää viikko
ennen h-hetkeä.
Kertaan mielessäni,
mitä ja miten.
Arki pirstaloituu.
Epäilys ja
itseluottamuksen puute
nostavat päätään, ja arvelen
kompastuvani juuri niihin, en 
niinkään osaamattomuteeni tai
pystymättömyyteeni.
Olen jo valmiiksi vihainen
kaikille maailmanvalloittajille.
Kidutan itseäni ajatuksilla,
että mistään ei tule mitään, ei
koskaan, ei kuitenkaan.
Vähän ennen vuoroani olen kuin
myrskynsilmässä.
Päässä on sumentua.
En ole oma itseni,
en toteuta tahtoani.
Tässä menee ohi niin paljon.
Hei, minä täällä.
Kuitenkin.

"Hyvinhän se meni."