Luulin
oletin
uskoin,
(ehkäjopatoivoinkin?)
et sattuis kun
loppuis,
tekis kipeetä ja surisin
ikävöisin sua, meitäkin.
Mut huomaan,
ei se olekaan nyt niin.
yllätyin,
sainkin onneni takaisin,
löysin itseni uudelleen,
nauran enemmän (niinpaljonniinihananpaljon)
hymyilen (ainavain)
onnellinen
(vaikkenkaisaisi)
Anteeksi etten rakastanutkaan.
(mäkylläluulin)
Selite:
parempi olla yksin kuin toimimattomassa ihmissuhteessa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tässä on jotain niin hienon erilaista ja erilaisen hienoa, upeaa! Tykkäsin todella.
Väkisin rakastaminen on raskasta ja molemmille on parasta lopettaa toimimaton suhde. Puhutteleva ja hieno runo.