Whatsapplove

Runoilija pienihiiritiikeri

nainen
Julkaistu:
58
Liittynyt: 7.6.2006
Viimeksi paikalla: 21.4.2025 21:15

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Ja minä sanon tämän taas
tuhannetta kertaa
mutta
tuskin vieläkään viimeistä


Minä kaipaan sinua


rakastan

Helvetti
 
että minä vieläkin rakastan sinua

 
Suosittelen:
 

I

Sinä jossain kaukana
junassa
töissä
luennolla
 
missä vaan
 
Minä oman kotini portailla
tuijottamassa maiseman sijaan puhelinta
 
 
II

Paikalla
 
 
Sen hetken sinä olet siinä
samassa ajassa ja paikassa
lähelläni
kanssani
Sen pienen hetken ajan
lohduton ikävänikin helpottaa
rakkaus pakahduttaa
kun
   kuvittelen
      sinun
   ajattelevan
minua
 

(Totuutta en kestäisikään)


III
 
Haluaisin olla ainoasi

 

S i n u n
 

nyt ja aina ja ikuisesti
 

IV
 
Ei enää nukahdeta toisen hengitykseen
linja auki
luuri tyynyllä
kun enemmän kuin mitään muuta
haluaisin käpertyä ihollesi
   kiinni
      liki
lähemmäksi kuin kukaan toinen
 

V

Tää on tätä nykyaikaa
kaukorakkaus ja whatsapplove
Ei enää lähetetä postikortteja
 
rakkauskirjeistä puhumattakaan

 

oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Olisi ihanaa saada kirje, tai edes kortti.
Niin olisi. 
 
Se on nykypäivää. Ihan kivaakin voi olla joskus, mutta pahimmillaan ärsyttävää ja jopa ahdistavaa. Olosuhteet saattaa joskus tehdä sen ettei ole välillä muita vaihtoehtoja. Hyvä runo.

Tällainen kahden kodin väliä reissaava Tykästyi kovasti runoosi. 
 

Ajat muuttuu ja ihminen mukautuu. Itse kyllä kanssa vähän kaihoisin fiiliksin muistelen sitä kun ihan rehellisesti lyötiin paperille sitä tekstiä - vaikka se loppujen lopuksi aika sama onkin missä se teksti on, mutta siinä oli sitä aitoutta jotenkin enemmän. Mainio tekele, taas.
Vau mikä kokonaisuus ja tunnelma! Aivan huikaiseva, ihan todella. Herkkä ja kaihoisa, mutta kuitenkin hyvin vahvaa todellisuutta. Elämänmakuinen ja vangitseva. Rakastuin tähän! 
Puhelimessa siis vanhanaikaisessa roikuttiin kaukosuhteen kanssa aikoinaan, on se helppoa nykyään ja ihan miltei ilmaista
Käsin kirjoitettua ei voita mikään,siis paperilla että kirjekuorella/-merkillä varustettuna ....kokemuksella !
Some-ajan herkät hetket. Oikein mukavvoo luettavvoo!
Herkkä kaihoisan kaipaava runo. Rakkaudesta kun se ei kestäisi vielä pitkiä aikoja olla erossa rakastetusta. Hienosti nykyaikaisessa elementissään. Ei puhuta enää...rakkauskirjeestä jota odottaa. Tuossa olisi hyvä idea laulunsanoitukseksi.
Hienoa ajankuvaa. Hyvin kirjoitettu.
Juurikin näin ja kamalaa!
Tunteettomia lapsia puukataan ja aina ei tarvi kertoa tunteitaan!;((
Inhoan nykyaikaa,rahan valtaa!!!
Hienosti olet läheisyyden runoosi kuvannut.
Tosi onnistunut runo(kokoelma) =)
Onpa tämä hieno ja voimakas teksti, aavistuksen surumielinen. Todella mahtavasti kirjoitettu, kiitos ja kumarrus sinulle. 
Ihana, oivaltava, aikaansa pureutuva runo. Tykkään!
Tätä se oli eksän kanssa alkuun, toinen tuhisee ja yrität herättää että sais vielä pari sanaa vaihdettua tai toivotettua hyvät yöt. :) Nuorempana sai oikeita rakkauskirjeitäkin. :)

Kiitos tästä runosta, herätti hyviä muistoja mieleen. :)
Tämähän osui, ja upotti minut täysin. Saman haikeuden löydän ja toisaalta saman riemun. Olla yhteydessä ja sitten kuitenkin niin kaukana. Onhan se hienoa, että on erilaisia keinoja nopeastikin välittää toiselle miten välittää. Silti ainahan voi muuttaa kuvioita ja heittää toista ihka oikealla paperisella rakkauskirjeellä. ;)
Kaunista kaipausta menneeseen ja tulevaan..

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot