Orientalistista kuvitelmaa

Runoilija pienihiiritiikeri

nainen
Julkaistu:
58
Liittynyt: 7.6.2006
Viimeksi paikalla: 21.4.2025 21:15

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Ja minä sanon tämän taas
tuhannetta kertaa
mutta
tuskin vieläkään viimeistä


Minä kaipaan sinua


rakastan

Helvetti
 
että minä vieläkin rakastan sinua

 
Suosittelen:
 
Utuinen kajastus
punaisten sifonkien läpi

katonrajaan hajoavia kiehkuroita
suitsukkeista
vesipiipuista

Synnin pehmeässä pesässä
kumisevat vasket ja helisevät symbaalit
etsivät toisiaan öljylamppujen hämyssä

*

Sinä olet
intohimoa ja katseita
makeita drinkkejä
pisaroivaa halua
valuvaa siirappia huulillani

toisiinsa kietoutuneita vartaloita
aamuyön tunteina

*

Minä tanssin 
vain sinun silmillesi
käärmeitä lumoten

rytmiäni mukaillen

sinä piirrät rintoihini salaisia merkkejä

tähtikartastoja

aarrekarttoja

hunajani ääreen
joihin vain kaltaisesi nerot
löytävät tiensä

*

Lopulta

värisevänä
kaikkesi antaneena

ja etenkin saaneena

sinä vihdoin ymmärrät
kuinka rakkautemme on vapautta

ja kahleita
vain niin halutessamme
 
Selite: 
Inspiraationa: Tuomari Nurmio - Ikuisesti minun, Dingo - Laulu tulevaisuudelle sekä Sielun Veljet - Rakkaudesta
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Upea inspiraatio loistavista lauluista.
Kiitos Star! Todellakin, nuo laulut ovat mahtavia.
Mehän olemme pääosin hiiltä ja  vettä. Tahtomme välitön tapa ilmaista eksotiikkaa
soidessamme luontomme aineettomuudessa ja voidaksemme koskettaa jokaista pintaa syvemmälle.

Kirjoittaessasi ehkä tunnet  jokaisen solusi tahdon imeä elämän pinnoissa lymyävän kosteuden. Kuinka hiili piirtää sadunomaisen hyväntahtoisuuden, romantisoidun kuorrutuksen vapauttaakseen sanansa. Luovuttaakseen anatomiansa herkimpien ja intiimimpien persoonallisten emootioittesi välineeksi. 
Koska me olemme sen hajuttoman ja mauttoman alkulähteen väri ja kauneus. Aina paossa, pettyneenä ja houkuttuneena mahdollisuuksistamme johonki selittämättömään.

Sen äärettömyys piirtää meitä, muovaa alkuperäiselle tavanomaisuudelle salaperäisen ulkoasun. Muovaa suhtautumiseemme moninkertaisen ulottuvuuden, koska haluamme koskettaa ajatteluamme syvemmälle. Ollaksemme ilmaisuamme syvällisemmässä nautinnossa, värähtelyssä tunteiden, intohimon ja todellisuutemme kanssa. Jossain muualla missä oikeasti olemme, ollaksemme kuvitelmamme ytimessä.
Kommenttisi jättää sanattomana pohtimaan elämän tarkoituksia, ovatko ne jokaiselle samoja, vai onko jokaiselle täällä oma, uniikki tarkoituksensa. Kiitos hienosta palautteesta!
Jokaisella on oma värähtelytaajuutensa, miltä se näyttää ja tuntuu riippuu täysin siitä, miten voimakkaasti "demppaa" sielunsa ja kehonsa (elämänsä) soinnin.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot