Nuo sanat niin syvällä sattuvat.
Nuo haukut niin pinnalle tulevat.
Ei siitä tule muuta kuin huutoa ja itkua.
Mutta kun nyt sanot kaikki ne asiat ääneen, mitä olen viime aikoina ajatellut.
En vain voi kestää niitä.
Sillä hetkellä tahtoisin vihata sinua lopun ikääni.
Mutta aina lopulta anteeksi antaa kumpainenkin.
Sävysi on niin terävä.
Toivoisin, ettei tarvitsisi kuulla sitä enää.
Toivon sinun lähtevän.
Ja lopulta palaavan takaisin.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tämä on kaunis runo, varmaankin taas rakkausruno? Ensin tässä on epätoivoa, sitten vihaa, mutta lopulta kuitenkin toivo. Kauniita sanoja, jälleen kerran.
Kiitos ja Kumarrus.