minä olen avaruus
pään sisälle taiteltuna
monta intiaanien päivää
minä pelasin pasianssia
polvet kiinni taivaassa
ja taivaalta kasvoi ruohoa alaspäin
olen syönyt raparperia
mummolan portailla
sekä valloittanut käpykyliä täynnä raivoa
minä olen kävellyt yli läpipääsemättömän auringon
ja läpi mariaanien haudan
viiden surun satamasta
olen purjehtinut kädet täynnä iloa
ja tuhansien kyynelten sodat olen valloittanut
niin kovin pieni ja mitätön
sekä niin suuri ja merkittävä
olen ollut
mutta tänään mitä jätän ikkunan auki
ja huokaisen tuulta
Selite:
runo, jolla osallistuin mun elämäni -kirjoituskilpailuun
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Runo, joka täytyy lukea moneen kertaa ja johon lopulta jää koukkuun. Tulee mieleen jokin Ultra bran ja Mikko Kuustosen sekoitus noista sanoista :D