Muurin hän ympärilleen rakentaa
Ei muut tunteitaan nähdä saa
Kyynel kyyneleeltä tuska mereksi kasvaa
ja sisälleen kaiken sen patoaa
Vahvaksi kai muuriaan luulee,
Vaik' sisällään myrskyävä meri
kovimman kivenkin hiekaksi hapertaa
Kuin puhaltava tuuli korttitalon kaataa
On turha enää muurin eteen raataa;
Sen mitä hän suojella tahtoi
Sirpaleiksi muuttunut on
Sydän säröinen, käyttökelvoton
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
