Tyhmä tyttö

kaipauksesta kipeä
rikki ratkottu
luottaen liikaa
antoi avaimen
sydämeensä sopivan

mutta miten
kamalan komeasti
häntä huijattiin
vietellen valehdeltiin
ja julmasti juoniteltiin

nyt neitokainen
nuivaksi nahistuu
janoisena juopuu
kivusta kehossa
häpeästä heikottavasta

vaikka vahingoitettiin
silti surun suohon
unohduksiin uppoaa
ja joka Jumalan
ilta ikävöi