Aluksi pitää selvittää, mitä kommunismi tarkoittaa.
Useimmat ihmiset ajattelevat siitä puhuttaessa negatiivisia
asioita, Neuvostoliittoa, Kiinaa ja kumppaneita. Näissä
EI ole toteutettu kommunismia, vaan diktatuureja.
Kommunismi tarkoittaa, että kaikki ihmiset ovat keskenään
tasa-arvoisia, kaikki yhdessä omistavat valtion ja tärkeimmät
suuret rakenteet, kukaan ei ole millään tavalla etuoikeutettu
muihin nähden.
Tämä hieno ajatus on ns. kommunistivaltioissa ryssitty
alunperin perustamalla puolue, johon kuuluu vain osa
ihmisistä ja keskittämällä valta pienelle eliitille, joka
toimii diktatuurina.
Oikea kommunismi olisi todellinen taivas maan päällä.
Kaikki ihmiset työskentelisivät yhteisen hyvän vuoksi,
kaikilla olisi mitä he tarvitsisivat, vähemmän kaikkea
turhuutta.
Se olisi demokratiaa.
Kapitalismi ei ole demokratiaa. Siinä vastaava valtaeliitti
omistaa suurimman osan kaikesta, valtaväestö työskentelee
sokeina orjina, pystymättä päättämään mistään, ostaen
’ansaitsemillaan’ rahoilla tuotteita, joita he eivät tarvitse,
tuotteita joita tehtaat valmistavat ja joista tehdään kateuden
ja ihmisten keskinäisen kilpailun välineitä.
Kukaan ei tarvitse koko ajan uusinta kännykkää, pelikonsolia,
suurempaa autoa jne. Teollisuus on luonut nämä tarpeet,
jotta raha saataisiin kiertämään. Miksi sen pitää kiertää?
Mitä hyötyä siitä on? Luonnonvarat kulutetaan loppuun ja
syy on tämä: kaiken aikaa suurempi osa kaikkinaisesta
varallisuudesta valuu eliitin käsiin.
Kommunismissa kaikilla voisi olla samanlainen auto jolla
pääsisi liikkumaan turvallisesti. Kaikilla voisi olla samanlainen
kännykkä jolla voisi soittaa ja lähettää viestejä. Ihmisten
ei tarvitsisi käyttää elämäänsä kilpailemiseen ja kateuteen.
Kun tuotanto järjellistettäisiin, riittäisi kun kaikki tekisivät
töitä kuusi tuntia neljänä päivänä viikossa. Tuotekehitykseen
hukatut varat voitaisiin suunnata saastumisen lopettamiseen,
terveellisen ravinnon ja ympäristön kehittämiseen.
Ihmisillä olisi aikaa kirjoittaa runoja, urheilla, leikkiä ja pelata
keskenään, rakastaa toisiaan.
Kaikilla olisi paikkansa ja arvonsa, kenenkään ei tarvitsisi
varastaa tai murhata.
Kaikki saisivat rakkautta, ei olisi pedofiileja, raiskaajia ja
jos olisi, ne voitaisiin kyllä laivata Antarktikselle.
Missään ei olisi mainoksia!
Kuka tätä ei haluaisi?
Ne, jotka rikastuvat muiden kustannuksella.
Ne, jotka eivät ymmärrä koko asiaa, ne jotka
luulevat olevansa onnellisia 3g-nokia taskussaan
tai kaahatessaan bemarillaan.
Ne, jotka eivät tiedä, mitä rakkaus on.
Miten tämä saadaan aikaan?
Ei mitenkään, ei koskaan.
Ei niin kauan kuin ihmiset ovat ihmisiä.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Vähintäänkin rohkeaa tekstiä. Tosin mietin, että onko tämä kommunismin puolesta vai kommunismia vastaan?
olet todella rohkea kirjoittaessasi tästä, en tiedä mitä sanoisin en silti halua kieltää jumalaa, kävin katsomassa elokuvan kenen joukoissa seisot laittoi miettimään suosittelen sullekin . valoa kevääseen.
Niinpä, mitenkä tämä saataisiin aikaan??
Ja ehkä joskus tulevaisuudessa se saadaan aikaan... :)
Muuten aivan irooninen ja en nyt tiedä melkein sarkastinenkin... :)
Upeaa kirjoitusta!
runo potkii päähän ja lujaa. tässä ja tässä te teette väärin, ja näin kuuluisi.
en silti usko että tuo olisi mahdollista, niin hienolta kuin se kuulostaakin. koska ihmisen perussynti on ennenmuuta ahneus.
hieno selvitys, en sanoisi runoksi, mutta mielipiteenä kultaa.