Maailman myrskyt

Pitäisi olla vahvempi
Kuin teräs, taipumaton
Pitäisi olla vahvempi,
Kuin kallio, murtumaton

Mutta toisilla on hennot sulat,
siivet heikommat...
Oksansa ovat ohuet,
ne tuulessa taipuvat.

Mutta myrskyisellä merellä
voi teräskin taipua,
Jäävuorten edessä laivatkin
meren pohjaan vaipua

Ja aallot kallion kuluttaa
sen särmiä hioen,
niin ei ole vahva sittenkään
edes vahvin ihminen

Niin kaatuu korkeista korkein puu,
myrkytuulessa ryskyen
sen runko kuivuu ja kelottuu
Niin kuin aikanaan jokaisen

Sen rinnalla taipuvi vaivainen
tuo koivu pieni ja hentoinen
Se syleilee maata ja kumartaa
mutta tuulet ei sitä murtumaan saa.